top of page

Helsingin Vantaan Porvoon Osteopatia Klinikka

 

OSTEOPATIAHOIDON APU%

YLI > 98 %

AVUNSAANTI% VAIKUTTAVUUS%

​

 

PITKÄN KOKEMUKSENI JA POTILAILTA SAADUN/ KERÄTYN PALAUTTEEN / STATISTIIKAN MUKAAN ON HOITONI

APU% > 98% (= AVUNSAANTI% = VAIKUTUS%)

​

​

PÄÄOSIN  POTILAILLA / ASIAKKAILLA  ON  HOITOON  TULLESSAAN  OLLUT > 2-5 VAIVAA 

JA VÄHINTÄÄN YHTEEN - USEAMPAAN HÄN ON SAANUT HYVÄN AVUN:  APU% yli > 98%.

 

OLETETTAVA / TODENNÄKÖINEN ARVIO APU %:sta ELI AVUNSAANTI %:sta / VAIVA tai OIRE:

 

Seuraava statistiikka / tilastointitaulukko perustuu pitkän kokemukseni ja potilaiden antamien välittömien

ja/tai myöhempien palautteiden kautta saatuun tietoon ja niistä muodostettuihin apuprosenttilaskelmiin.

​

Pääsääntöisesti / normaalisti jo ensimmäinen osteopatiahoitoni (normi-tai erikoiskaavan mukainen hoito)
on helpottanut potilaiden / asiakkaiden oloa / oireita / vaivoja eli vähentänyt oireiden / vaivojen häiritsevyyttä (prosentuaalisesti mitaten) seuraavanlaisesti:

​

A.) - 1. HOIDON (positiivinen) APU%VAIKUTUS:

+ 00-10% (< 2% tapauksista).

+ 10-40% (< 2% tapauksista)

+ 40-60% (< 3% tapauksista)

   + 60-80% (> 80% tapauksista)

+ 80-90% (> 7% tapauksista)

 + 90-100% (> 6% tapauksista)

 

B.) - 3.-5. HOITOKERRAN (= 1 SARJA) APU%VAIKUTUS:

+ 00-5% (< 1% tapauksista)

+ 05-10% (< 1% tapauksista)

+ 10-40% (< 1% tapauksista)

 + 40-60% (< 0% tapauksista)

+ 60-80% (< 1% tapauksista)

+ 80-90% (< 2% tapauksista)

    + 90-100% (>94% tapauksista) 

​

Huom! Osteopatian erikoiskaavan etuina mm. kudosten esipehmeneminen/-lämpeneminen, kudosten arkuuden väheneminen (jolloin miellyttävämpi vastaanottaa voimallisempaakin manuaalista hoitoa),

nopeampi ja parempi eteneminen pidemmälle hoidossa, lisääntynyt teho ja kestävyys sekä hyvin

normaalin hoitoreaktioarkuuden (2-3 vrk) minimalisoituminen tai jopa kokonaan poisjääminen.

 

Jos vaivojen/oireiden ja sairauden pääasiallinen aiheuttaja/syy on ollut hyvin yleinen ongelma eli jos

pääosin toiminnalliset, biomekaaniset häiriöt (osteopaattiset leesiot) ovat olleet vaivojen taustalla,

niin hoitoni positiivinen vaikutus (avunsaantivaikutus) on ollut tuloksiltaan top 1 / huipputasoa.

​

Mikäli rakenteelliset / elimelliset syyt ovat olleet pääosin vaivojen ja oireiden aiheuttajana taustalla,

niin silloinkin tulokset ovat pääosin olleet odotettuja parempia ja usein jopa erinomaisen hyviä verrattuna oletettavissa oleviin hoitotulosennusteisiin nähden, jolloin viat / vaivat ovat kulkeneet jouhevasti mukana ja lukuisia kertoja on vältytty turhilta selkä-/-niska/-raajaleikkauksilta, johon potilas on ollut jonossa.

 

Jos kuitenkin myöhemmin on tilanne uusiutunut tai pahentunut, niin osteopatia on toiminut hyvin preoperatiivisena kuntoutuksena/toimenpiteenä, joka on edesauttanut leikkaukseen valmistautumista ja sitä kautta osteopatia on tukenut / varmistanut operaation hyvää onnistumista.

​

Leikkauksen jälkikuntoutuksessa osteopatialla on ollut useimmiten

erinomaisen hyvä ja kuntoutumista nopeuttava vaikutus.

 

Jos potilaan rakenteellinen / elimellinen sairaus tai vamma /vaurio on ollut niin vaikea / paha, että se on vaatinut selkeästi ehdottomasti kiirelliseen leikkausjonoon asettamista tai välitöntä, kiireellistä leikkausta,

niin silloinkin osteopatiasta on ollut hyötyä preoperatiivisena kuntoutuksena, jos sitä vaan on ehditty kokonais- tai täsmähoitona (välttäen esim. sairaan kehon osana / vamma-alueen käsittelyä) toteuttamaan ja sopivasti soveltamaan, ottaen huomioon ehdottomat vasta-aiheet (absoluuttiset kontraindikaatiot).

​

 

 

HYVIEN TULOKSIEN SAAVUTTAMISEN HAASTEET JA NIIDEN VOITTAMINEN 

 

Jos apu% on jäänyt (hyvin harvoin) liian / epätoivotun matalaksi (määäriteltyyn tavoitteeseen nähden) jonkun vaivan/oireen kohdalla, niin silloin todennäköisesti ko. vaivojen / oireiden taustalla on ollut:

 

a) vaivojen / oireiden pääsyynä liian vaikeita/pahoja rakenteellisia tai elimellisiä sairauksia/kudosmuutoksia/ -prosesseja, mukaanlukien vahvat ärtymystulehdukset (inflammaatiot) ja/tai 

 

b) potilaan liian huonot olosuhteet (työssä, kotona, vapaa-ajalla jne.) ja riittämättömät itsehoidon toteutukset koskien esim. lepoa, venyttelyä, tukilääkitystä, liikarasituksen ja kuuman välttämistä, ravitsemusta sekä tekemisen / olemisen ergonomiaa työssä / kotona / vapaalla tai taukoa urheilusta jne.

 

Merkittävää on tiedostaa, jotta tavallinen haaste hoidon hyvän lopputuloksen aikaansaamiselle ja kuntoutuksen kokonaisonnistumiselle on se, kuinka hyvin

tai huonosti potilas kykenee noudattamaan tärkeitä itsehoito-ohjeita hoitojen välillä,

koska niiden hyvällä / oikeanlaisella toteuttamisella on tärkeä hoitoa ja kudosten/solujen uusiutumista (anaboliaa) ja elpymistä / kuntoutumista tukeva vaikutus tai toisaalta taas tekemättä / toteuttamatta jättämisellä tapahtuu riittämätön vaikutus kuntoutumista ajatellen tai jopa päinvastainen eli jopa kudosten/solujen hajoamista (katabolinen) kiiihdyttävä vaikutus.

 

Nämä em. potilaiden itsehoito-ohjeisiin liittyvät kuntoutumista hidastavat, estävät tai 

jopa oloa/vointia ja kuntoutusta pahentavat tekijät huomioon ottaen hoitotulos voisi vielä useammin olla selkeästi parempi heidän kohdalla, joilla hoitovaste on ollut huono tai  tulostavoitteita ei ole saavutettu riittävästi.

 

 

HYVÄ YHTEISTYÖ (50%/50%) AUTTAA

HUIPPUTULOKSIIN & NIIDEN KESTOON

 

Hyvä itsehoidon toteutuminen on auttanut parempaan tulokseen ja sen kestävyyteen heilläkin, joilla hoitotulos on aiemmin ollut välttävä, tyydyttävä tai hyvä ja jopa myös erinomaisen loistavista tuloksissa niiden pysyvyyttä /kestävyyttä on saatu paremmaksi eli saavutetun hoitovasteen ylläpysymistä on voitu tehostaa hyvin ohjatulla ja sitoutuneesti ja säännöllisesti toteutetulla itsehoidolla. 

 

 

YLLÄPITOHOIDON TÄRKEYS TERVEYDELLE JA ELÄMÄNLAADULLE / HYVINVOINNILLE 

 

Kuitenkin realiteetti on se, että tasainen hyvä - alkuperäinen tai saavutettu - terveys ei ole ikuista, eivätkä hoitotuloksetkaan, joten hyvin toimivaa ja tärkeää on ollut ajoittainen ylläpitohoito ja kehon biomekaniikan ja toiminnallisen anatomian normalisointi, joiden avulla ajoittaiset terveyden aaltoilut huonompaan päin ovat pääsääntöisesti olleet lievempiä ja harvemmin esiintyviä.

 

Siten hyvin järkevää ja toimivaa on ollut  ajoittainen, ennaltaehkäisevä (profylaktinen),

mieluiten säännöllisin (harvennetuin) välein tehtävä ylläpitohoito / kehon biomekaniikan

normalisointi, joka on erinomaisesti taannut  mahdollisimman tasaista kehon ja

mielen tasapainoa, harmonista oloa ja parempaa elämänlastua sekä kokonaishyvinvointia. 

 

Hoitaja ei kuitenkaan voi vaikuttaa kuin rajallisesti potilaan hoitojen väliseen itsehoitototeutukseen eli pyrkien hyvällä ja ymmärrettävällä kommunikoinnilla sellaiseen yhteistyöhön, jossa potilas ymmärtää itsehoidon tärkeän merkityksen ja kotitöiden häntä mahdollisimman riittävään itsehoitoon kannustavalla, hyvällä ohjannalla ja sopivilla neuvoilla sekä seuraavien hoitojen yhteydessä valvoen em. toteutumista  kyselyin eli jälkiseurannalla. 

 

Kuitenkin aina olennaisin päävastuu omasta itsehoidostaan (riittävän ohjannan jälkeen)

on potilaalla, sillä sitä ei pysty hoitaja hänen puolestaan tekemään, vaikka haluaisikin.

 

Esim. kotivenyttelyjen ja myös voima-/ kestävyysharjoitteiden tekemisen ja toteutuksen

haaste on monille potilaille hyvin suuri, sillä todella lukuisilta ne jäävät usein tekemättä

tai hyvin vähiin sekä ajanoloon unohtuvat melkeimpä kokonaan. 

 

Myöskin työ- ja vapaa-ajan ergonomian  sekä muissa itsehoito-ohjeiden toteuttamisessa riittää haastetta, tosin niiden toteutus on kuitenkin helpompaa ja useammin parempitasoista, mutta ei aina riittävää sekään hoidon optimaalista / maksimaalista lopputulosta sekä tuloksen kestävyyttä ajatellen.

 

Hyvällä yhteistyön  tärkeyden ymmärtämisellä ja hoidon sekä itsehoidon (50%/50%) roolijaon suhteen mukaisella toteutuksella on tärkeä merkitys, jonka suuruus vaihtelee yksilöllisesti tapauksesta toiseen, enemmän / vähemmän. 

 

Toki on ollut aina potilaissa heitäkin, jotka ovat saaneet hyvän avun jo

1-3:lla hoidolla ja tulos on kestänyt vuosia, jopa kymmeniä vuosia.

​

Kiitollisuudella ja pieteetillä sekä antaumuksellisen nöyränä olen tehnyt ja teen arvokasta työtäni osteopatian saran eräänä pioneerina Suomessa. Työ todella mielenkiintoista ja monin tavoin haastavaa, mutta samalla - ihmisille usein äärettömän tärkeiden - onnistumisten kautta kannustavaa ja palkitsevaa. Teen työtäni parhaani mukaan ja ilo potilaiden hyvistä avunsaanneista on molemmipuolista. Arvostan ja kunnioitan heitä paljon.

 

Vantaalla 14.10.2019

​

Kiitos lämmin kaikille osteopatiasta ja kirjoituksistani / sivuistani kiinnostuneille henkilölle ja tervetuloa !

 

Osteopaatti Ari Karvinen DO, MICO, Kh., Lvm-sk. / Ajanvaraus 0500-888080 (040 126 1999)

bottom of page